Päätöksenteko ja palveluiden toteuttaminen

Vammaispalvelulain 5 § koskee päätöksentekoa ja palveluiden toteuttamista. Siitä löytyy viittaussäännökset sosiaalihuoltolakiin.

Lähtökohtana on, että vammaispalvelupäätösten on aina oltava toistaiseksi voimassa olevia. Palvelut ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä. Palvelutarve on pääsääntöisesti pitkäaikaista ja usein jopa koko elämän mittaista. Määräaikaisia päätöksiä voi tehdä ainoastaan silloin, kun se on vammaisen henkilön edun mukaista.  Se on perusteltua myös silloin, kun se sopii vammaisen henkilön yksilölliseen tilanteeseen tai esimerkiksi tiettyyn elämänvaiheeseen. Suuntaa antavasti lain perusteluissa on mainittu tällaisina tilanteina päätös lapsen hoidosta vanhempien loman ajaksi sekä päätös opiskelijalle opiskelun ajaksi. Lisäksi palvelun luonne voi antaa aiheen määräaikaiselle päätökselle. Näin on esimerkiksi valmennuksen kohdalla.

Oikeus kirjalliseen päätökseen 

Virkasuhteessa olevan sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee aina tehdä vammaisen henkilön palveluita koskevat päätökset, koska kyse on merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalveluiden järjestämisestä, ja päätöksen mukana tulee olla asianmukainen muutoksenhakuohjaus. Oikeuksien toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että päätös ja muut siihen liittyvät asiakirjat ovat asiakkaalle ymmärrettävässä ja aidosti saavutettavassa muodossa.

Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä viipymättä siten, ettei henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

Palvelut on toteutettava sisällöltään, laadultaan, määrältään ja tuottamistavaltaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisina. Edellytyksenä näiden toteutumiselle on vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessissa. Asiakkaan tulee saada näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen tarvitsemansa tuki tarvittaessa tuettuna päätöksentekona. Kyseessä on lain tasolla uusi palvelu, josta on säädetty vammaispalvelulain 14 §:ssä. Viranhaltijaa koskee perusteluvelvollisuus, jos hän poikkeaa asiakassuunnitelmasta. Perusteltu syy voi olla muun muassa asiakkaan avun tarpeen muuttuminen sen jälkeen, kun asiakassuunnitelma on tehty.

Palveluiden tuottamis- ja toteuttamistapa 

Hyvinvointialueilla on edelleen oikeus päättää palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta. Tästä huolimatta vaatimuksena on, että palvelut lopulta toteutetaan asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa yhteistyössä tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan ehdotuksen sellaisesta palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata hänen tarpeisiinsa. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta saada palvelua järjestetyksi juuri haluamallaan tavalla. Joka tapauksessa palvelun järjestäjän pitää huolehtia asianmukaisella tavalla asiakkaan kuulemisesta sekä avun ja tuen tarpeiden selvittämisestä.

Palvelun järjestäjällä sekä palveluntuottajilla on vastuu palveluiden sisällöstä ja laadusta riippumatta siitä, onko kyseessä julkisena hankintana hankittu vai muulla tavoin tuotettu palvelu. Valiokuntakäsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti, että hyvinvointialueet käyttävät kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden elämänmittaisia, välttämättömiä palveluita järjestäessään ensisijaisesti ulkoisten sopimuskumppanien kanssa kestäviä järjestämistapoja, kuten henkilökohtainen budjetointi, yksilöllinen maksusitoumus tai palveluseteli.

Päätösten tulee käytännössä toteutua niin, että palvelut vastaavat asiakasprosessissa todettuihin yksilöllisiin tarpeisiin ja että yksilön oikeuksien toteutuminen varmistetaan. Siihen ei saa vaikuttaa palveluiden toteuttamistapa tai onko ne esimerkiksi kilpailutettu. Valittu toteuttamistapa ei saa haitata vammaisen henkilön omatoimista tekemistä, ajankäyttöä tai sosiaalista kanssakäymistä.

Palveluiden järjestäjän on huolehdittava, että vammaisen henkilön eri lakeihin perustuvat palvelut muodostavat vammaispalvelulain tarkoitusta toteuttavan yhtenäisen kokonaisuuden. Vammaisen henkilön perheelle järjestettävien palveluiden tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia sekä täydentää vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta. Perheelle järjestettävät palvelut sisällytetään osaksi vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta.

Vammaisen henkilön palveluiden toteuttamisessa on otettava huomioon vammaisen henkilön käyttämä kieli, kommunikointitapa, kulttuuritausta, mielipide sekä osallisuus ja toimintamahdollisuudet omassa toimintaympäristössä. Lisäksi on otettava huomioon lapsen tai nuoren ikä ja kehitysvaihe. Palvelut on toteutettava siten, että ne turvaavat vammaisen henkilön hyvinvoinnin ja kehityksen tukien hänen voimavarojaan ja vahvuuksiaan.

Asiakkaat tarvitsevat säännöllisesti palvelutarpeen uudelleen arviointia. Samalla asiakassuunnitelmat ja päätökset tulevat päivitetyiksi. Kehitysvammaisten henkilöiden osalta päivitystyö tarkoittaa usein uuden vammaispalvelulain mukaisia asiakassuunnitelmia ja päätöksiä heidän jo aiemmin saamistaan palveluista.

Asiakassuunnitelmien ja päätösten päivittämiseen vaikuttavat uuden lain siirtymäsäännökset. Vanhan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella tehdyt päätökset eivät automaattisesti kumoudu heti uuden lain tultua voimaan. Ne ovat voimassa normaalisti päätöksissä merkittyyn päivään saakka. Päivitystyö tapahtuu vähitellen. Lakiin sisältyy kuitenkin takaraja, johon mennessä palveluiden tulee toteutua uuden lain nojalla.